ACCESS MATERIAALIEN LATAUSSIVU
Täältä voit ladata kaikki ACCESS projektin materiaalit. ACCESS vertaisarviointi raportti on saatavilla englanniksi ja ranskaksi. Kaikki muut projektin aikana tuotetut materiaalit löytyvät ainoastaan englannin kielellä. Voit halutessasi ladata yhden dokumentin kerrallaan tai kaikki dokumentit samanaikaisesti zip –tiedostona.

Access peer review report (PDF)


Access peer review framework (PDF)


Access city reviews and good practises (PDF)


Background materials (PDF)




Tervetuloa
ACCESS itsearviointityökalu on päättäjille ja nuorten kanssa työskenteleville suunnattu työkalu, jonka avulla organisaatiot ja kunnat voivat arvioida omia käytäntöjään ja strategioitaan maahanmuuttajanuorten poliittiseen ja yhteiskunnalliseen osallistamiseen. Työkalun tavoitteena on osallistaa käyttäjää pohtimaan oman organisaation vahvuuksia ja kehittämisalueita.

ACCESS itsearviointityökalun vertailumateriaali perustuu tutkimuksen yhteydessä käytettyihin väitteisiin ja vertaisarvioinnin viiteen osa-alueeseen: osallistumiseen, vaikutuksiin, motivointiin ja osallistamiseen, tietoon ja osaamiseen sekä strategiaan. Arviot väitteiden toteutumisesta tutkituissa kaupungeissa perustuu arvioitisijoiden näkemyksiin. Väitteet pohjautuvat eri organisaatioiden tekemiin tutkimuksiin ja niissä on huomioitu muun muassa Euroopan Neuvoston, Euroopan Komission, Ihmisoikeus- ja tasa-arvokomission sekä Nuorisotutkimusverkoston antamia suosituksia.

Käyttäjä voi ladata pdf-muotoisen tulosraportin omista vastauksistaan arvioinnin lopussa. Omien vastausten lisäksi raporttiin tulostuu muiden verrokkiryhmien vastaukset sekä alussa valitun maan vahvuudet ja hyvät käytännöt. 

Ohjelma ei kerää käyttäjien tietoja tai sähköpostiosoitteita, eikä sen käyttämiseen tarvita rekisteröintiä. Kaikki ohjelmiston keräämä aineisto, kuten vastaukset kysymyksiin, on anonyymia. Muodostuvaa aineistoa hyödynnetään ainoastaan tutkimustarkoituksiin. 

Ennen kysymysosuuteen siirtymistä käyttäjää pyydetään valitsemaan verrokkikaupunki. Valinta vaikuttaa siihen minkä kaupungin vahvuudet ja hyvät käytännön tulostautuvat lopussa ladattavaan raportiin. Käyttäjällä on mahdollisuus vertailla ja nähdä muiden tutkimuksessa mukana olleiden kaupunkien tuloksia itsearvioinnin aikana.





Vertaisarviointi
Vertaisarviointi on vastavuoroisen oppimisen työkalu, jonka avulla muissa kaupungeissa asuvat kollegat voivat arvioida paikallisia strategioita, ohjelmia ja käytäntöjä. He muodostavat vertaisarviointiryhmän, joka toimii ”kriittisen ystävän” tavoin. Vertaisarvioiden kohtaamat ongelmat ja työskentelyolosuhteet ovat samanlaisia, ja käytössä on samanlaiset keinot. Kaikki vertaisarvioijat ovat perehtyneet arvioitavaa osa-aluetta koskeviin asioihin ja tuovat oman näkemyksensä ja asiantuntemuksensa hankkeeseen.

Vertaisarvioinnin avulla voidaan luoda laaja-alainen oppimiskokemus, sillä se avaa uusia mahdollisuuksia asioiden tutkimiseen ja käytännöntiedon hankkimiseen paikallisilta toimijoilta asioista, joita he kohtaavat päivittäisessä työssään. Vertaisarvioinnin avulla tietoja voidaankin vaihtaa tehokkaasti kun eri toimijat haastattelun aikana tutustuvat toistensa käytäntöihin, esittävät kysymyksiä ja kertovat oman kaupunkinsa toimintatavoista.

Arvioinnin kohteena olevat saattavat suhtautua kysymyksiin ja suosituksiin myönteisemmin, jos vertaisarvioijat esittävät ne konsultin tai kansallisen hallituksen edustajan asemesta, koska tällaisella henkilöllä ei välttämättä ole tietoa paikallishallinnon nykytilanteesta. Arviointiprosessin luotettavuutta lisää myös se, että vertaisarvioijat ovat ulkoisia toimijoita, jotka suhtautuvat puolueettomasti toistensa käytäntöihin. Tämän lisäksi vertaisarvioijat tuovat keskusteluun myös uusia näkökulmia.

Muista kaupungeista tulleiden vertaisarvioijien kolmipäiväisen arvioinnin jälkeen tekemät strategioita koskevat suositukset ovat selkeämpiä ja realistisempia kuin kirjoituspöydän ääressä tehdyn tutkimuksen tuloksena syntyvät suositukset, sillä vertaisarviointikäynneillä keskitytään paikalliseen poliittiseen kontekstiin ja hallintokulttuuriin.

ACCESS vertaisarviointi


ACCESS vertaisarvioinnin viitekehys kehitettiin ja räätälöitiin hankkeessa asetettujen tavoitteiden ja kumppanimaiden tarpeiden mukaan. Arvioinnin avulla pyrittiin keräämään tietoa maahanmuuttajanuorten kuulemismenettelyistä sekä tuoda esiin näihin liittyviä vahvuuksia, parantamisalueita ja hyviä käytäntöjä.

ACCESS vertaisarvioinnin metodologia koostuu viidestä osa-alueesta, joita pidetään keskeisenä nuorten osallisuuden tutkimisessa.

Viisi osa-aluetta ovat:
1. Osallistuminen
2. Vaikutukset
3. Motivointi ja osallistaminen
4. Tieto ja osaaminen
5. Strategia

Yllä esitetyt osa-alueet heijastavat arvioinnin alussa yhteisesti määriteltyjä tavoitteita ja toimivat siten arviointiprosessin indikaattoreina. ACCESS vertaisarviointi tehtiin viidessä eri kaupungissa: Helsingissä, Barcelonassa, Marseillessa, Cluj Napocassa ja Prahassa. Hankkeen aikana ACCESS koulutti neljä maahanmuuttajataustaista nuorta per kaupunki toimimaan vertaisohjaajina muille nuorille. Vertaisohjaajat osallistuivat myös kukin vuorollaan vertaisarvioinnin tekemiseen. Arvijoitsijaparina toimi kustakin maasta aina yksi ACCESS vertaisohjaaja ja kunnan virkamies. Helsingin kaupunkia edusti Nuorisoasiainkeskus. Lähtökohtana oli, että kuntaa edustava virkamies osallistui jokaiselle arviointimatkalle kun taas nuoret osallistuivat vain yhteen arviointimatkaan. Tämä yhdistelmä osoittautui erittäin toimivaksi ratkaisuksi ja vertaisarvioitsijat toivat keskusteluun uusia näkökulmia ei ainoastaan arvioitavalle kaupungille vaan myös toisilleen. Arvioitsijat eivät myöskään olleet arvioimassa omaa kaupunkiaan vaan arvioitsijoiden tuli aina olla ulkopuolisia. ACCESS vertaisarviointi perustui semi-strukturoituihin kysymyksiin. Haastateltavina oli laaja joukko eri toimijoita kuten poliitikkoja, kunnan virkamiehiä, kansalaisjärjestöjä, maahanmuuttajajärjestöjä, nuorisovaltuuston tai Ruuti –järjestelmän jäseniä, maahanmuuttajanuoria ja nuoria yleisesti. Kolmipäiväisen vierailun aikana arvioitsijat tekivät yhteensä 20 haastattelua, analysoivat haastattelujen tuloksia ja hyväksyi yhteiset päätelmät. Päätelmien pohjalta kerättiin kullekin isäntäkaupungille oma raporttinsa, joka sisältää kaupungista havaittuja vahvuuksia, hyviä käytäntöjä, rakentava kritiikkiä sekä suosituksia kehittämistä kaipaaville kohteille. Arvioitsijoiden yhteiset päätelmät annettiin vielä kussakin maassa ACCESS vertaisohjaajille ja heidän nuorisoryhmilleen kommentoitavaksi. Nuorten tehtävänä oli antaa oma näkemyksensä arvioitsijoiden tekemiin päätelmiin ja ehdottaa konkreettisia keinoja, miten suosituksia voidaan viedä eteenpäin paikallisella tasolla. Lisää tietoa ACCESS vertaisarvioinnista voit lukea hankkeen raportista.

Vertaisarvioinnin pohjalta rakennettu ACCESS itsearviointityökalu on päättäjille ja nuorten kanssa työskenteleville suunnattu työkalu, jonka avulla organisaatiot ja kunnat voivat arvioida omia käytäntöjään ja strategioitaan maahanmuuttajanuorten poliittiseen ja yhteiskunnalliseen osallistamiseen. Työkalun tavoitteena on osallistaa käyttäjää pohtimaan oman organisaation vahvuuksia ja kehittämisalueita. Työkalun vertailumateriaali perustuu ACCESS vertaistutkimuksen tuloksiin. 
Poliittinen osallistuminen
Nuorten maahanmuuttajien poliitinen osallistuminen ymmärretään ACCESS hankkeen yhteydessä laajemmin kuin ainoastaan osallistumisena vaaliprosesseihin. Jos tarkastellaan vain perinteisiä osallistumisen muotoja, kuten äänioikeuden käyttämistä tai poliittisiin puolueisiin liittymistä, nuoret näyttävät olevan passiivisia. Etenkin nuorten kohdalla tulisi huomioida, että poliittinen osallistuminen on monitahoinen prosessi ja tunnustettava, että kapean edustuksellisen demokratian ulkopuoliset vaikuttamistoiminnan muodot ovat vakiintuneet osaksi poliittista toimintaa.

Miksi sitten kunnan tulisi olla kiinnostunut nuorten mielipiteistä? Siihen on monia hyviä syitä. Ensinnäkin nuoret ovat kaupungin asukkaita ja heillä on oikeus osallistua. Toiseksi, osallistava demokratia edellyttää demokratiakasvatuksen aloittamista varhaisiällä, joka johtaa aktiiviseen osallistumiseen aikuisiällä. Kolmanneksi, nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita ja kuuntelemalla heitä kaupunki voi tuottaa parempia palveluja heille.

Osallisuus voidaan nähdä ja tulkita kahdesta eri mutta toisiinsa kytkeytyneistä näkökulmasta. Yhtäältä osallisuus voidaan tulkita integroitumisena yhteiskuntaan, työskentelynä tai opiskeluna ja mahdollisuutena julkisten palvelujen saamiseen – syrjäytymisen vastakohtina. Näihin elementteihin viitataan usein puhuttaessa nuorten tai maahanmuuttajaväestön osallisuudesta. Toinen osallisuuden merkitys on poliittisempi viitaten toimiin, joilla pyritään vaikuttamaan päätöksiin, viemään omia aloitteita eteenpäin tai taistelemaan tiettyjen tavoitteiden puolesta. ACCESS vertaistutkimus painottui jälkimmäisen näkökulman tarkastelemiseen.

ACCESS vertaisarvioinnin viitekehyksen rakentaminen aloitettiin eri poliittisen osallistumisen muotojen kartoituksella. Tärkeää oli saada selkeä käsitys eri osallistumisen ulottuvuuksista.

Osallisuuden eri ulottuvuudet
  • Poliittinen osallistuminen voi olla virallista tai epävirallista
  • Osallistumiseen on olemassa useita foorumeita ja kanavia
  • Osallisuuden säännöt voivat perustua lakiin, sopimukseen tai tapaan
  • Jotkut foorumit ovat avoinna kaikille kiinnostuneille kun taas toiset on rajattu tietyille asukas- ja kansalaisryhmille
  • Jotkut foorumit ovat yleisiä asioita käsitteleviä, toiset nimenomaisia nuorille suunnattuja
  • Poliittisella toiminnalla on yhteisöllisiä ja yksilöllisiä muotoja
  • Osallistuminen voi tapahtua kutsusta ( ylhäältä alas) tai oma-aloitteisesti (alhaalta ylöspäin )
  • Poliittinen toiminta voi tapahtua reaktiivisesti tai aktiivisesti
  • Poliittiset toimijat voivat toimia itsenäisesti tai olla riippuvaisia muista aloitteentekijöista tai päättäjistä.


Nuorten osallisuutta tarkasteltaessa on tärkeää pitää mielessä niin osallisuuden eri ulottuvuudet kuin osallistumisen eri muodot.

Osallistumisen muodot

Edustuksellinen osallistuminen: Edustuksellisessa demokratiassa edustuksellisuus perustuu asukkaiden käyttämään äänivaltaan. Edustajat valitaan eri päätöksentekoelimiin vaaleilla. Esimerkkejä edustuksellisesta osallistumisesta ovat äänestäminen, ehdokkaaksi asettautuminen, kampanjointi jonkin ehdokkaan tai puolueen tueksi. Myös nuorisovaltuustot tai Helsingin Kaupungin Ruuti -järjestelmä ovat esimerkkejä edustuksellisesta osallistumisesta.

Osallistuva demokratia: Tyypillinen nuorten vaikuttamiskanava osallistuvassa demokratiassa on nuorisovaltuusto. Nuorisovaltuustolla on edustajansa monessa lautakunnassa ja valtuuston edustajat voivat joko aktiivisesti tai passiivisesti osallistua kunnanvaltuustojen tai valiokuntien kokouksiin.

Asiamiespohjainen osallistuminen: Asiamiespohjaisessa osallistumisessa aikuinen edustaa lapsia ja nuoria, seuraa elinoloja sekä arvioi heidän oikeuksien ja hyvinvoinnin toteutumista. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsiasiainvaltuutettu tai nuorisoasiain neuvottelukunta.

Hankepohjainen osallistuminen: Hankepohjaisessa osallistumisessa nuoria kuulla ja/tai osallistetaan hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Tällaisia hankkeita voivat olla esimerkiksi koulupihan suunnittelu.

Suora osallistuminen: Suoran demokratian keinoja ovat esimerkiksi internetpohjaiset kuulemiset, kansalaisaloitteet, foorumit, pyöreän pöydän keskustelutilaisuudet ja niin edelleen. Suoran osallistumisen pyrkimyksenä on anataa kansalaisille mahdollisuus vaikuttaa itse asioihin suoraan ja välittömästi.

Deliberatiivinen osallistuminen: Julkista harkintaa ja keskustelua korostavaa demokratiaihannetta kutsutaan deliberaativiseksi osallistumiseksi. Säännöllisesti järjestettävien nuorten ja päättäjien välisten vuoropuhelujen (Structured Dialogue) kautta pyritään aikaansaamaan parempia päätöksiä. Vuoropuhelut perustuvat laajapohjaiseen keskusteluun, debaatteihin ja yhteisen konsensuksen löytämiseen.

Vastademokratia: Vastademokratialla viitataan omaehtoiseen toimintaan, joka pyrii kyseenalaistamaan ja uudistamaan päätöksenteon sisältöjä ja toimintatapoja toiminnalla ei vain keskustellen. Tyypillisiä vastademokratian keinoja on talon valtaukset, musiikki, graffittien maalaus. Muita yleisiä vaikuttamismuotoja ovat protestien järjestäminen, vastuullinen kuluttaminen ja asiantuntija aktivismi.

Lisää tietoa poliittisesta osallistumisesta ja ACCESS vertaistutkimuksesta voit lukea hankkeen raportista.
Active Citizenship: Enhancing Political Participation of Migrant Youth (ACCESS)
ACCESS on monikulttuurisille nuorille suunnattu hanke, joka kutsuu nuoria ideoimaan ja toimimaan aktiivisesti heille tärkeiden asioiden puolesta niin paikallisella, kansallisella kuin EU-tasollakin. Hanke pyrkii edistämään nuorten halukkuutta osallistua yhteiskunnalliseen ja poliittiseen keskusteluun sekä parantaa nuorille tarjottavia vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia. Tavoitteena on myös monikulttuuristen nuorten ja kuntien yhteistyön lisääminen päätöksenteossa ja tietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen. IOM Helsinki hallinnoi hanketta, ja toiminnassa tehdään lähteistä yhteistyötä muiden IOM-toimistojen, ministeriöiden, kuntien ja nuorisojärjestöjen kanssa Tsekissä, Suomessa, Ranskassa, Romaniassa ja Espanjassa.

HELSINKI
Helsingissä ACCESS nuorten lähtökohtana oli tehdä omasta asuin- ja elinympäristöstään entistä parempi – sellainen, jossa kaikkien mielipiteitä kuultaisiin. Nuoret ovat jakaantuneet kolmeen eri toimintaryhmään nuorten itse valitsemiensa teemojen mukaisesti. ACCESS Helsingin kouluryhmä tai Team Schools haluaa vaikuttaa helsinkiläisten koululaisten hyvinvointiin kouluissa. Ryhmä on valinnut erilaisia kehittämiskohteita, joita nuoret ovat työstäneet hankkeen aikana. Nuorten esille nostamia aiheita ovat muun muassa kouluruoka, koulukiusaaminen ja rasismi. Lisäksi nuoret miettivät erilaisia keinoja, jolla monikulttuurisia nuoria saataisiin aktivoitumaan osallistumaan koulumaailmassa.

Active Youth –ryhmä haluaa vaikuttaa erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Nuorten mukaan yhteiskuntatakuuta voidaan pitää hyvänä alkuna, mutta se ei erityisemmin puutu maahanmuuttajataustaisten nuorten ongelmiin. Erityisiksi ongelmakohdiksi nuoret ovat nostaneet opiskeluihin tai työllistymiseen edellytyksiin liittyviin kielitaitovaatimuksiin, sekä suomalaisen koulutusjärjestelmän vaihtoehdottomuuden. ”Nykyisellään järjestelmästämme puuttuu mahdollisuus yksilöllisiin opintopolkuihin, joissa jokainen voi edetä omien kykyjensä mukaan. Myöskään tavoitteiden ei tarvise olla kaikille samoja. Joillekin jo tutkinnon osa voi auttaa työllistymiseen, vaikka hän ei pystyisi koko tutkinnon suorittamiseen.”

Team Cosmos jäsenten mielestä suomalaisen yhteiskunnan tulisi hyödyntää monikielisen työvoiman saatavuutta laaja-alaisemmin. Nuoret ovat myös ajaneet maahanmuuttajanuorille kohdistettuja erillisiä uraohjausryhmiä sekä työllisyys- ja virastopalvelujen saatavuutta kaikissa kunnissa muillakin kuin suomen ja ruotsin kielillä. ACCESS Helsingin nuoret kohtasivat Europarlaamentaarikot Henna Virkkusen, Nils Torvaldsin ja Heidi Hautalan RuutiExpossa 30.10.2014. Europarlamentaarikkojen kanssa puhuttiin tiukkaa asiaa muun muassa siitä, huomioidaanko maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten erilaiset tarpeet koulumaailmassa, tulisiko opetusministeriön ottaa käyttöön sähköinen palvelu ”Rasisminappi”, jonka avulla kuka tahansa voisi ilmoittaa koulussa esiintyvästä rasismista ja koulukiusaamisesta, miten palveluita voitaisiin kehittää, jotta nuorten syrjäytymisen ehkäisystä tulisi laaja-alaista, sekä siitä, voisiko nimetöntä työnhakumallia soveltaa laajemmin koko yhteiskuntaan.

ACCESS hanke on edistänyt nuorten mahdollisuuksia ja kiinnostusta osallistua niin yhteiskunnalliseen kuin poliittiseen keskusteluun. Helsingin kaupunki on nimennyt ACCESS nuoren edustamaan maahanmuuttajataustaisten nuorten ääntä kaupungin kotoutumis- ja palveluverkostossa ja siten lisännyt yhteistyötä nuorten ja kunnan välisessä päätöksenteossa ja osallistumisessa.





Image Map